Olga aivan stressaantui, kun vauvan vahtiminen oli niin vaativaa hommaa.
Elsa ihmetteli, ettei äidillä heltiä aikaa edes leikkiin.
Olgan äidinvaistot heräsivät välittömästi ihmisvauvan saavuttua kotiin ja Olga-koiran piti vahtia vauvaa alituiseen, kun ihmisvanhemmat eivät ilmeisesti hänen mielestään oikein vauvanhoitoa osanneet. Tuure-vauvan päiväunien aikaan Olga nukkui pinnasängyn tai säkkituolin vieressä ja välittömästi vauvan ääntä kuullessaan tuli huolestuneena "ilmoittamaan"siitä meille vanhemmille. Me kun emme ymmärtäneet ollenkaan tarpeeksi nopeasti reagoida jokaiseen vauvan pieneen äännähdykseen. Myös vauvaa tapaamaan tulleet vieraat olivat Olgan erityisseurannan alaisina ja joka kerta vieraiden lähdettyä tämä suloinen äitikoira varmisti, että vauva on edelleen tallessa, eikä lähtenyt vieraiden mukaan. Lieneekö syy ollut pienen ihmislapsen syntymän tuottama stressi, mutta aikaisemmin niin säännöllisesti juoksunsa 7kk välein hoitanut Olga oli juoksuissaan tällä kertaa tasan kuukauden myöhässä.
Elsa-koiraa ei vauvan taloon tulo ihmeemmin hetkauttanut. Kovasti tuota uutta, pientä ystävää olisi tehnyt mieli nuolaista poskesta ja Tuure-vauvan lahjaksi saamat kivat lelut kiinnostavat kovasti myös Elsaa. Hyvin sopuisasti on yhteiselo kuitenkin sujunut lelujenkin osalta ja äitikoirakin alkaa pikkuhiljaa luottaa siihen, että kyllä vauvanhoito sujuu ilman alituista vahtimista.
Tätä kirjoittaessamme on Olgalla juoksut päällä ja neitokainen valmistautuu ensimmäisille treffeille Roopen kanssa. Toiveena siis olisi, että kuluvan viikon aikana astutus onnistuisi ja parin kuukauden päästä meillä ihasteltaisiin taas pienten pentujen tuhinaa pentulaatikosta.
Roope vierailikin jo hieman aikaisemmin meillä. Tässä vaiheessa Olga vielä piti arvokkaasti etäisyyttä, mutta Elsa-tytär näytti kyllä Roopelle kaikki parhaat puolensa. :D
Yhdistelmän tiedot KoiraNet-jalostusjärjestelmästä.
Sammalistonlahden Roope
Saskian Wilma Willikko
